Ritoniemessä sijaitsevan, vuonna 1989 rakennetun rivitalon verhous on osin tiiltä ja osin puuta. Puuosat oli maalattu viimeksi 15 vuotta sitten, ja puupinta hilseili ja oli auringon haalistama. Lisäksi osa laudoituksesta oli lahonnut. Rivitalon maalaus alkoi olla ajankohtainen.
Jatka lukemista ”Rivitalon maalaus on asukkaiden mieleen: “Kaikki kävi paremmin kuin olisi voinut kuvitella””Maalausurakka saaressa sujui mallikkaasti – vene kuljetti kohteeseen niin tekijät kuin tarvikkeet
Eläkkeellä olevalla entisellä yrittäjällä Pertti Sammasmaalla ja hänen vaimollaan on loma-asunto saaressa Päijänteellä. Aikaisemmin kuultokäsitellyn mökin puupinta käsiteltiin peittävällä puunsuojalla kesällä 2020. Urakkana mökin maalaus oli tavallisesta poikkeava: saareen ei pääse autolla, joten kaikki maalareita ja telineitä myöten kuljetettiin vesiteitse.
Jatka lukemista ”Maalausurakka saaressa sujui mallikkaasti – vene kuljetti kohteeseen niin tekijät kuin tarvikkeet”Äänekoskelainen suojelutalo sai uutta väriä pintaan
Yrittäjät Tuomo ja Marja Kolari asuvat Äänekoskella vuonna 1948 rakennetussa paritalossa. Talo oli ”harvinainen”, sillä se on museoviraston listoilla ja kaavasuojelussa oleva kohde. Tästä syystä museovirasto oli mukana maalausprojektissa. Paritalon maalaus sujui odotusten mukaisesti.
Jatka lukemista ”Äänekoskelainen suojelutalo sai uutta väriä pintaan”Huolellisesti tehdyt rajaukset saavat asiakkaalta kiitosta
Viitasaarelaisilla Rissasilla on Jyväskylässä hirsinen “kakkoskoti”, joka on rakennettu vuonna 2011. Kiinteistö koostuu useammasta eri rakennuksesta, jotka kaikki oli edellisen kerran maalattu rakentamisen yhteydessä. Huoltomaalaus tuli ajankohtaiseksi verrattain uudesta maalipinnasta huolimatta, kun pintaan ilmestyi homeläikkiä.
Jatka lukemista ”Huolellisesti tehdyt rajaukset saavat asiakkaalta kiitosta”Julkisivumaalaus kohensi rintamamiestalon ulkonäköä merkittävästi
Riittääkö ulkoverhouksen maalaus vai pitääkö koko laudoitus vaihtaa? Tätä pohtivat Jyväskylän Äijälässä rintamamiestalossa asuvat Sami ja Minna Hönninen. Vuonna 1949 rakennetun kotitalon ulkoverhous oli maalattu edellisen kerran arviolta 1990-luvun alkupuolella, joten julkisivumaalaus alkoi olla jo välttämätön.
Jatka lukemista ”Julkisivumaalaus kohensi rintamamiestalon ulkonäköä merkittävästi”“Kun näkee lopputuloksen, työn jälki puhuu puolestaan”
Eläkeläiset Ismo ja Anneli Kokko asuvat omakotitalossa Jyväskylässä. Kesällä 2019 kotitalon maalaus alkoi olla ajankohtainen, ja käsistään käteviltä Kokoilta maalausurakka hoituikin pääosin itseltään. Päätykolmioiden maalaamiseen tarvittiin kuitenkin ammattilainen.
Jatka lukemista ”“Kun näkee lopputuloksen, työn jälki puhuu puolestaan””